maanantai 15. helmikuuta 2010

Tilintarkastajat eivät huomaa kaikkea

Näinhän me onnellisen autuaina asustelemme omassa rauhassa kämpässäme kun onhan meillä lain vaatima tilintarkastaja räknäämässä käytettyjä yhtiön rahoja. Kaikki ei kuitenkaan ole aukotonta.

Tilintarkastaja pystyy laskemaan vain hyväksyttyjen kuittien suhteessa tilillä liikkuneiden ottojen/ panojen määrää. Nehän usein täsmää kun kirjanpito hoidetaan kunnolla ja hallituksen puheenjohtaja on kirjoittanut hyväksyntäkuittauksen kenties väärennettyyn laskuun.

Harvoin tehdyillä ylimääräisillä tilintarkastuksillakaan ei ole näyttöä väärinkäytöstapauksissa. Jopa rakennustarvikekauppakin pystyy kirjoittamaan tietyissä kaupoissa kuittiin toisenlaisen artikkelin kuin itse ostettava tuote on.

Hallituksen allekirjoittamasta reilunhintaisesta urakkasopimuksesta riittää aikanaan jaettavaa sopijaosapuolille, sehän käy leikiten esim. urakoitsija maksaa pankille "palvelumaksua" josta pankki maksaa työpalkkaa isännöitsijälle  (Erkki Hujanen 2008 vuonna 165.052 € vuositulot). Kyllä siitä on taas varaa palkita yhteistyökykyistä puheenjohtajaakin.
 
 Isännöitsijän junailema  puuttellisesti rajattu sopimus jossa rehellisen avoimen kilpailun puuttuessa urakan kokonaishinta nousee jopa kolminkertaiseksi ei ole rikos.
 Alempana olevassa taloyhtiössä laskin huoneistoon kohdistuvan 6000€ maksuun tarvikkeiden osuuden olevan n. 3000 euroa. Neljän ikkunan ja yhden parvekkeen oven asennuksen työpalkka urakoitsijalle on siis 3000€/asunto. Ikkunoita voi ehtiä vaihtamaan jopa kahteen asuntoon päivässä/ 2 tolkkua miestä. Vaikka siitä kaatopaikkakustannukset ym. lisätyöt vähennettäisiin niin 100000 euroa makea raha urakasta.

 Millä muulla voidaan selittää järkyttävän hintaisia yhtiövastikkeita kuin valvomattomilla korjaushankkeilla. Omakotitalossakin on paljon edullisempaa asua kuin leväperäisesti hoidetussa taloyhtiössä.




Kun venäläinen tartti nuijaa se otti suomalaisen naulasta ja mätki sillä. Kun ruotsalainen tartti nuijaa se otti suomalaisen naulasta ja mätki sillä. Nyt on suomessa johtohenkilötkin huomanneet miten helppo on nuijaa käyttää. Ja suomalainen hymyilee vaan kun tuntee itsensä tärkeäksi.